Aikaisempia projekteja
Valmistuin Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi 1989. Olen sen jälkeen näytellyt monessa ammattiteattereissa (Kajaanin kt, Lahden kt, Tampereen Työväen teatteri, Turun kt, Lappeenrannan kt, Teatteri Imatra, Hämeenlinnan kt) teatteriryhmissä, radiossa, televisiossa ja elokuvissa. Ravintolateatteriesityksiä olen sekä näytellyt että kirjoittanut. Olen toiminut myös opetustehtävissä mm. Lahden musiikkiteatteri- linjalla sekä Tampereen ilmaisutaidon lukiossa.
Olen näytellyt musikaaleissa, lastennäytelmissä, komedioissa, farsseissa, klassikkonäytelmissä sekä valmistanut suomalaisia kantaesityksiä ensi-iltaan. Niistä mainittakoon näytelmä Aino Kallaksesta, joka valmistui Teatteri Avoimiin oviin 2008.
Tärkeimmät ja suurimmat roolini ovat olleet näytelmissä Minä, Olli ja Orvokki (Orvokki), Kevään herääminen (Wendla), Humiseva harju (Emily Bronte, Catherine Earnshaw), Lokki (Nina, Masa), Solveigin laulu (Solveig), Rentun Ruusu (Ruusu), Simpauttaja (Juuli), Onnen maa (Meijerska), Aino – tahdon tämän rakkauden (Aino Kallas), Älä pukeudu päivälliselle (Susette), Niskavuoren naiset (Ruustinna), Avoin liitto- erään avioliiton tarina.
Minut muistetaan elokuvista Kuhmon huumaa, Soutaja, Sano Oli vaan, Siivoton juttu, Poliisin poika, Punainen nauha, Vares- uhkapelimerkki sekä tv- sarjoista Matkalaukkukostaja, Klubi, Kotikatu ja Nollatoleranssi. Minut tunnistetaan myös K- kauppaketjun mainoksen leskirouva Nikkasena.
Maarit Peltomaa Elonet.fi -palvelussa.
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu.
Maarit Peltomaa IMBb -palvelussa.
The Internet Movie Database (lyh. IMDb) on Internetin laajin elokuvatietokanta, joka sisältää tietoa elokuvista, televisiosarjoista, animaatioista, lyhytelokuvista ja videopeleistä.
Tässä joitakin aikaisempia projektejani:
Kainuu Four Seasons Film Festival
Elokuvafestivaali
Ensimmäinen Kainuu Four Seasons Film Festival järjestettiin Sotkamo-Vuokatissa ja Kuhmossa 21.-24.4.2022. Järjestäjänä toimi Kainuun ammattiopisto ja rahoittajana Elävä Kainuu Leader ry. Festivaalin pääyhteistyökumppanit ovat Vuokatin Aateli, Kainuun Osuuspankki, Kainuun Voima Oy ja Kajave Oy. Festivaali on samalla osa Sotkamon pitäjän 375-vuotisjuhlavuotta. Elokuvateatterit Kino Visio Sotkamossa ja Pajakkakino Kuhmossa ovat keskeiset elokuvien esityspaikat.
Kainuu Four Seasons Film Festival piti järjestää alun perin huhtikuussa 2020, mutta pandemia siirsi festivaalin järjestämistä. Nyt tämä koko kansan festivaali saa paikkansa kainuulaisessa tapahtumakentässä. Kainuussa kuvattujen elokuvien, tv-sarjojen ja muiden av-tuotantojen tekijätiimit ovat kiitelleet aina Kainuun henkeä, ihmisten vieraanvaraisuutta ja avuliaisuutta sekä yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden asennetta parhaaksi mahdolliseksi. Siksi haluamme tarjota kainuulaisille ja Kainuuseen saapuville Kainuun näköisen
elokuvafestivaalin. Jokainen on yhtä tervetullut katsomaan elokuvia, tapaamaan tekijöitä, osallistumaan monenlaisiin tilaisuuksiin sekä kuuntelemaan hyvää musiikkia.
Vain muutaman huijarin tähden
Taivalkosken kesäteatteri 2021
Yle TV 2:lla esitetty, Heikki Luoman käsikirjoittama maalaiskomedia ”Vain muutaman huijarin tähden” on maalaiskomedioiden ensimmäinen osa, jossa esitellään Kuusniemen asukkaat. Uskon, että sarjan suuri suosio perustuu paitsi tunnistettaviin, hiukan yliampuviin kylän hahmoihin, myös hyvään tarinaan ja juonen kuljetukseen. Tarinassa on kaikki herkulliset komedian ainekset. On rikosta, rakkautta, ahneutta, ihmisen heikkoutta ja tietenkin kylille tyypillistä juoruilua. Olenkin harjoituksissa sanonut, että ”tässä kylässä kaikki vaklaa (suom. vakoilee)”, kaikki tietävät toistensa asiat ja uusi uutinen leviää kylässä tulipalon lailla. Heikki Luoma on kirjoittanut älykkäästi suomalaisen maalaismaiseman ja maalla asuvat ihmiset tarinaksi, joiden mukana on katsojan helppo elää.
Ensi-ilta oli 30.7.2021 klo 19 Herkomäen kesäteatterissa, Taivalkoskella.
Pokka pitää
Kirjurinluodon Kesäteatteri ei ole enää entisellään, sillä kesällä 2019 näyttämön valloittaa sääntöjen ja etikettien kuningatar Hyacinth Bucket! Sukunimi lausutaan sitten Bukee, ettäs tiedätte!
Pokka pitää -televisiosarjan hurmaavan hauskat ja omaperäiset hahmot heittäytyvät uuden tarinan vauhdikkaisiin ja uskomattomiin käänteisiin. Ja kun kaiken priimusmoottorina toimii itse Hyacinth, joka on tottunut saamaan haluamansa keinoja kaihtamatta, on jälki myös sen mukaista. Tällä kertaa Hyacinthilla on suuri tavoite: hän haluaa päästä hyväntekeväisyyssäätiön hallitukseen. Vaikka hän on omasta mielestään kultivoitunut, täydellinen ja ennen kaikkea itsestään selvä valinta tehtävään, täytyy Hyacinthin tehdä vaikutus hallituksen puheenjohtajaan.
Hyacinthin naapurin Elizabethin veli, Emmet, ohjaa paikallista harrastajateatteria, mutta porukasta puuttuu vielä näyttelijöitä. Hyacinth tajuaa tilaisuutensa tulleen, sillä mikä onkaan parempi tapa tehdä vaikutus säätiölle kuin näyttää omatkykynsä teatteritaiteen palveluksessa. Emmetin ja Elizabethin kauhuksi Hyacinth astuu näyttämölle sellaisella voimalla, että siihen ei ole vastaan sanomista. Kaikki ei suju kuitenkaan Hyacinthin suunnitelmien mukaan, sillä hänen harmikseen sukulaisiaan ei voi valita eikä edes estää saapumasta paikalle aina juuri silloin, kun heitä ei missään nimessä sopisi esitellä…
Kesäteatteriesitys Pokka pitää pohjautuu Roy Clarken luoman tv-sarjan (Keeping Up Appearances) rakastettuihin hahmoihin ja heidän toilailuilleen. Nyt on ainutkertainen mahdollisuus kokea Hyacinth ystävineen ja perheenjäsenineen Porissa! Huom: Hyacinthin mukaan oikeasti sivistynyt ihminen ostaa teatteritikettinsä ennakkoon!
”Minun on pakko todeta, että tämänhetkinen yhteistyökykynne taso ei mitä suuremmalla todennäköisyydellä tule tuottamaan teille kutsua kynttiläillallisilleni. Ja se on surullinen menetys – teille.”
Bomban kesäteatteri: Käpyahon pelastuspalvelu
Bomban kesäteatterissa mellastetaan Käpyahon pelastuspalvelussa
Nurmeksen Bomban kesäteatterissa harjoitellaan parhaillaan Heikki Lundin käsikirjoittamaa näytelmää Käpyahon pelastuspalvelu. Näytelmän ohjaa tänä kesänä tamperelainen näyttelijä ja ohjaaja Maarit Peltomaa, joka on tehnyt muun muassa lukuisia elokuvarooleja. Kadulla hänet tunnistaa myös kauppaketjun mainoksen leskirouva Nikkasena.
– Heikki Lund on osunut näytelmässä koko asian ytimeen. Vanhuuden pitäisi olla elämän täyteistä ja iloista aikaa. Aivan kuin muukin elämä. Yhdenkään vanhuksen ei pitäisi tuntea olevansa välttämätön paha ja kuluerä tälle yhteiskunnalle.
– Vanhuksista on pidettävä hyvää huolta, jokainen meistä vanhenee koko ajan. Itse asiassa minä voisin vallan hyvin lähteä viettämään omaa vanhuuttani esimerkiksi risteilyalukselle, Peltomaa sanoo.
Näytelmän hoitopaikassa työskenteleviltä ja asuvilta ihmisiltä ei historiaa ja persoonaa puutu. Käpyhovin vanhainkodissa luetaan järkyttäviä uutisia yksinäisistä ja yksinjätetyistä vanhuksista. Hallitus leikkaa ja yrittää panostaa kotihoitoon tai ainakin sanoo panostavansa.
Omaishoitajat ovat usein yhtä vanhoja ja sairaita kuin hoidettavat. Vanhukset kärsivät, etenkin varattomat vanhukset. Ihmisoikeudet ovat vaarassa, joten näytelmässä Käpyhovin pelastuspalvelu tarttuu toimeen.
– Äitini sai laajan aivoveren vuodon tammikuussa 2018. Olen seurannut hänen toipumista siitä asti. Käpyhovin pelastuspalvelu osuu yllättävän lähelle omaa henkilökohtaista elämääni. Aihe valitsi minut.
– Olen kuullut ja keskustellut vanhusten hoidosta tämän kevään aikana enemmän kuin koskaan ennen. Olen itse nyt sen ikäinen, että sukupolveni siirtyy hoitamaan lapsista omia vanhempiaan, Maarit Peltomaa kertoo näytelmäharjoitusten kynnyksellä.
Peltoniemi toteaa, että vanhusten elämään mahtuu uskomaton määrä tarinoita, joista voi ammentaa loputtomasti. Ihmisen elämän kaareen mahtuvat kaikki elämän värit. Ilot, surut, menetykset, haaveet, toteutuneet ja toteutumattomat sellaiset.
– Me kohtaamme elämässämme monia upeita ihmisiä, kuulemme ja jaamme ihmiskohtaloita. Me kuljemme rinnakkain aina yhden polun verran jonkun muun ihmisen tarinaa. Juuri teatterissa on valtavan suuri mahdollisuus puhua asioista ja kertoa tarinoita. Teatteri kokoaa ihmiset yhteen tuntemaan ja kokemaan jotain yhdessä. Teatterissa me nauramme ja itkemme yhdessä, Peltomaa summaa ajatuksiaan.
Bomban 40-juhlavuoden kunniaksi näytelmässä puhutaan myös hiukan karjalaa.
– Meillä on mukana mahtava kielen taitaja Leena Kilpeläinen, Peltomaa kertoo.
Katettu kesäteatteri sijaitsee Bomban talon ja kylpylän välissä Pielisen rannalla. Ensi-iltansa näytelmä saa lauantaina 23.6. kello 14.
Sanomalehti Karjalainen 6.6.2018
K-Kerroksen Väkeä
Jokainen ihminen on erilainen. Myös jokainen K-market on erilainen. Petteri Summasen ohjaama fiktiivinen tarina talosta, jossa asuu erilaisia persoonia. He muodostavat hauskoja tilanteita hississä, joka kuljettaa heitä K-marketista kotiinsa.
Mehiläiskoodi
Mehiläiskoodi on koko perheen musikaali, joka tuo näyttämölle itäsuomalaisen mansikkatilan. Kurkistetaan myös tulevaisuuteen, aikaan noin sata vuotta tästä eteenpäin, jolloin ihmiset osaavat jo ajatella ja toimia yhdessä, parvena. Miten mehiläiset liittyvät tähän kaikkeen – ja mikä on MEHILÄI5KOOD1 – se selviää syyskuussa.
Näyttämöllä Joonas Kääriäinen, Maarit Peltomaa, Juha Seppänen, Heidi Syrjäkari, Hegy Tuusvuori, Esko Vatula, Vera Veiskola ja Markus Virtanen sekä Kajaani Dancen tanssijat.
Kantaesitys 30.9.2017 Kajaanin Kaupunginteatterissa. Esitys kuuluu Kajaanin Kaupunginteatterin Suomi 100 -juhlavuoden viiden kotimaisen kantaesityksen sarjaan. Yhteistyössä Riku Niemi Orchestra, Kajaani Dance, KAO ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kajaanin paikallisyhdistys.
Käsikirjoitus Sami Parkkinen
Musiikki Riku Niemi
Ohjaus Minna Vainikainen
Lavastus Markku Hernetkoski
Pukusuunnittelu Tiina Siltala
Valosuunnittelu Jukka Laukkanen
Äänisuunnittelu Juho Lukinmaa
Koreografia Sonja Pakálen
Kampaukset ja maskeeraus suunnittelu Tarja Torniainen, esityksissä Kati Seppänen
Tarpeisto Minna Hyvönen
Lemmenlatu Dokumenttielokuva
Lemmenlatu on osittain dramatisoitu pitkä dokumenttielokuva, joka kertoo Lahden yli satavuotisen historian perustamisvuodesta 1905 tähän päivään. Rinnalla kuljetamme Suomen satavuotisen itsenäisyyden dramaattisimpia hetkiä. Mukana ovat Salpausselällä järjestetyt hiihdon MM-kisat alkaen vuodesta 1926 huipennuksena juhlavuoden 2017 MM-kisat.
Al Dente- avoin liitto- tarina avioliitosta
Al Dente- avoin liitto- tarina avioliitosta, Intohimoinen kuvaus miehestä ja naisesta tunteiden äärirajoilla. Halua, hekumaa, himoa. Vaaraa, valhetta, vapautta. Aviopari Franca Rame & Dario on kirjoittanut jo klassikoksi teatterimaailmaan nousseen mustan komedian, joka elää ja hengittää, naurattaa ja itkettää. Siinä rakastetaan ja vihataan, isketään sanan säilällä ja väistellään iskuja. Näytelmä on elämänmakuinen tarina, jossa kyseenalaistetaan perinteisiä parisuhteen valtarakenteita ja roolimalleja.
Arvostelu: Uusi Lahti
Vispilänkauppaa kolmelle
Janne Viitaniemen musiikkinäytelmä hurmaamisesta ja kostosta. Esitys sisältää kolmen ruokalajin illallisen!
Kaksi naista on luotuja tekemään ruokaa. Koska intoa ja himoa riittää, kumpikin onnistuu saamaan keitoksillaan lumottua itselleen miehen. Kaikki maukkaan draaman ja komedian ainekset löytyvät keittiöstä.
Aino ja Carin – Varma valinta
Kiinni ajassa
Päivänpolttavissa kysymyksissä ja hektisesti ajassa kiinni oleva uusi, näytelmä, ”Aino ja Carin- varma valinta” saa maailman kantaesitys-iltansa syyskuussa 2013 Helsingissä. Ensi-ilta on ravintola Albergassa 25.9 2013 ja sen jälkeen esitykset jatkuvat koko syksyn ajan Helsingissä; ravintola Albergassa, Kahdessa Kanassa, Nyyrikissä, La Carambassa. Myös Oulun Riossa on esityksiä.
Käsikirjoitus: Sari Havas ja Maarit Peltomaa.
Ohjaus: Sari Havas
Rooleissa (roolit vuorottelevat): Sari Havas, Miia Nuutila ja Maarit Peltomaa.
Kaksi keski-ikäistä naista, Aino ja Carin käyvät läpi elämänsä valintoja. Carin on ”menestyvä” yksityisyrittäjä, joka elää velaksi. Hän haluaa auttaa kotiäitinä eläneen Ainon uuden elämän alkuun. Aino haluaa päästä kiihkeästi liikkeeseen, vuoteen 2013 kiinni.
Aino on elänyt perheenäitinä, kun taas Carin on elänyt vauhdikasta sinkkuelämää, johon ei ole mies ehtinyt mukaan. Ainon mies, Pena on keskeisessä roolissa naisen ja miehen kohtaamattomuudessa.
Miltä kiihkeä, yhä teknistyvä maailma näyttää tämän tarinan kautta? Onko liike ja vauhti se, joka tuo onnen ja mitä se menestys oikeastaan on? Mikä menestyksen hinta on? Mikä voisi olla Suomen menestymisen avain vuoteen 2020 mennessä.
Tarinan lopulla Aino ja Carin keksivät uuden liikeidean. Se on jotain sellaista, jota ihminen ehkä eniten tarvitsee 2000 luvulla, huo-mattuaan, että onnellisuus ei ehkä ollutkaan nettimaailmassa.
Tarina on tuore kuvaus naisista, miehestä ja työelämän haasteista. Tekstissä on myös on viittauksia Suomeen vuonna 2013.
- Facebookissa: https://www.facebook.com/aino.carin/
Niskavuoren naiset
Hella Wuolijoen klassinen klassinen näytelmä kertoo naisen sisäisestä kamppailusta velvollisuuden ja intohimon välillä.
Johannes
Johannes Virolainen taipuu Arto Myllärisen käsissä.
Hämeenlinna on saanut tänä keväänä asukkaakseen uuden, vilkkaan kulttuuripersoonan, ohjaaja Arto Myllärisen. Tällä hetkellä mies on tapetilla Johannes Virolaisen (1914-2000) elämästä kertovan näytelmän ohjaajana. Teatteri Viinipuun Johannes-näytelmä saa ensi-iltansa Helsingin Aleksanterin teatterissa 16. kesäkuuta ja on herättänyt jo etukäteen laajaa kiinnostusta niin mediassa kuin poliitikoissa. Eikä ihme, sillä toisena käsikirjoittajana on Virolaisen ystävä, puoluetoveri ja kansanedustajakollega Keskustasta, valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, joka muistetaan myös kulttuuriministerinä. Toinen käsikirjoittaja on kirjailija Kirsti Manninen, joka tutustui Virolaiseen jo pikkutyttönä seuratessaan isäänsä vaalikierroksille.
-Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Virolaisen kuolemasta, joten näytelmä tuntui hyvältä tehdä tässä kohtaa. Kuolemasta on riittävän kauan, mutta se on silti riittävän lähellä, jotta aikalaiset muistavat hänet.
Johannes-näytelmä keskittyy Arto Myllärisen mukaan enemmän Virolaisen yksityiselämään kuin poliittiseen elämään. Löytyyhän arvostetun valtiomiehen taustalta siihen aikaan muheva avioero Kaarina-vaimosta (1916-2005) ja uusi avioliitto 67-vuotiaana elämänsä rakkauden, Kyllikin (1924-2009) kanssa. Tapio Liinoja oli Myllärisen mukaan Johannes Virolaisen rooliin ”loistava löytö”.
-Tapsan kautta roolista tulee hyvin tuore ja kulumaton. Näytelmässä ei esiinny vitsinikkari Johannes Virolainen, vaan mies Johannes Virolainen.
Kaarinaa näyttelee Tiia Louste ja Kyllikkiä Maarit Peltomaa. Virolaisen äitinä nähdään Riitta Elstelä. Näytelmää esitetään Helsingissä kesäkuun 26:nteen päivään asti, jonka jälkeen se lähtee maakuntakierrokselle. Siellä Arto Myllärinenkin nähdään lavalla ainakin poliitikko Veikko Vennamona (1913-1997). (HäSa)
STT
Lisää aiheesta Hämeen Sanomien kulttuurisivulta.
Aino – Tahdon tämän rakkauden
Kirjailija Aino Kallaksesta kertova näytelmä saa ensi-iltansa helsinkiläisessä Teatteri Avoimissa Ovissa helmikuussa. Virpi Haataisen ohjaama esitys keskittyy ajanjaksoon, jolloin Kallas eli kiihkeää etsikkoaikaa sekä naisena että kirjailijana. Suomalaissyntyinen Aino Kallas (1878-1956) avioitui virolaisen diplomaatin Oskar Kallaksen kanssa, mutta porvarillisen elämänmuodon rikkoi myrskyisä rakkaussuhde Eino Leinoon.
Aino – tahdon tämän rakkauden -näytelmän ovat käsikirjoittaneet Eriikka Rahikainen, Virpi Haatainen ja Heini Tola. Rooleissa nähdään Maarit Peltomaa, Ella Pyhältö, Jukka Pitkänen ja Juhani Rajalin.
STT